KURKKUMUOTTI JA LASIKUPU

Tänä  vuonna sydäntalvena on ollut aikaa hengailla netissä ja etsiä uusia kivoja tuotteita tuonne puutarhurin puutarhapuotiin.  Ennen tuli käytyä ulkomailla kaikenlaisilla puutarha-alan messuilla, mutta nykyään taitaa nämä messuilut olla lähinnä tässä läppärin takana. Huoh! Mutta ainahan sitä jotakin löytää näinkin.

Japanissa ihmiset kasvattavat kaiken muotoisia vihanneksia, ja mielestäni tuollainen sydämen mallinen kurkkumuotti oli omasta mielestäni aika vekkuli, joten ajattelin että ehkä muutkin kuin tämä puutarhuri haluaisivat kokeilla sydänkurkkujen kasvattamista.

Toinen tuiki tarpeellinen juttu, jota ole aina himoinnut oli  semmoinen lasikupu, jonka voi laittaa pistokkaiden päälle, että juurtuminen tapahtuisi nopeasti.Vähiten ei ainakaan haittaisi, että se olisi kivan näköinen myös omalla kukkaikkunalla. Lasikupuja näkee aina ulkolaisissa puutarha-alan lehdissä, mutta ei täällä etäänperän kaupoissa.  Nyt sitten vihdoin viimein löysin ihan kiva näköisiä kupuja ja heti testasin pelargonian pistokkaalla, miten tuo toimii. Ja hyvin toimi. Pelakuun pistokas on ollut varsin terhakkana ruukussa jo viikon, eikä nuutumista ole havaittavissa. Ja mikä parasta, kattikarvakuonot pysyy loitolla tuosta kukan alusta terävien kynsineen.

Ja sitten tietysti kaikki tuiki tarpeelliset nimisäletikut ja kasvimaalle kylvörivin päähän tuommosia rautalanka  sydäntikkuja, johon voi kiinnittää tyhjän siemenpussin. Samalla tuli heräteostona taas vaihteeksi peltikannuja ja suloisia pieniä pulloja pikkukukille.  Samalla kylvin itseäni varten peltiruukkuun luomuretiisejä. Ja niitä versoja onkin nyt sitten jo syöty salaatissa. Nam!

 

Näitä kaikki juttuja voi siis tilata täältä Maalaispuutarhan nettikaupasta.

KEVÄTTÄ HELSINGISSÄ

Maalainen kävi töissä Helsingissä ja pitihän sitä sitten samalla katsastaa kaikenlaiset siemen- ja puutarhakaupat ja tietysti puutarhat. Kävin Annalassa ja Yliopiston kasvitieteellisessä sinä yhtenä kauniina iltana kun aurinko paistoi. Muuten olikin sitten tasaisen harmaata vaikkakin lumetonta. Tällä kertaa katselin Helsinkiä toisenlaisesta näkökulmasta kuin siitä perinteisestä tavaratarjonnan näkökulmasta. Olipa aika virkistävää. Ja mahtavaa oli myös kuunnella mustarastaitten laulua Helsingin illassa helmikuussa!

Ekat Eranthikset ja tulppaanit nostavat päätään

 

Muuten oli kyllä aika hiljaista

Paitsi mustarastas oli äänessä

Tämä tuohituomen runko suorastaan loisti harmaan keskellä

Virkistävää vaihtelua maalaissilmille!

 

 

SALAKUKKIA JA SIEMENIÄ

Lunta vaan tupruttaa, mutta se ei näköjään kevättä hämää. Huomasin ykskaks, että pelaquu oli salavihkaa tehnyt kukkanupun viileällä kuistilla. Oo mikä ilon aihe! Ja heti piti ottaa kuva tästä ihmeestä.

 

Sitten muistin yllättäen, mitä edullisia ostoksia olin tehnyt jo tammikuussa. Ostin 10 sentillä siemenpussin jos toisenkin, kun halvalla sai poistomyynnistä täysin priimoja siemeniä. No olihan noita tullut jo tilattua muualtakin, mutta ihan koko kylvövalikoima ei vielä ole kasassa.

 

 

Vaikka mieli tekisikin jo vähän kylvää sitä sun tätä, niin ainakin vielä viikko pitää maltaa.
Lunta on kuitenkin vielä melkoisesti ja siemenet itää tuolla pannuhuoneessa
supernopeasti eikä kasvihuoneeseen voi vielä pitkään aikaan mitään laittaa. Ostin kuitenkin itselleni näitä suloisia tulppaaneja ystävänpäivälahjaksi. Näitä voi ainakin kuistilla nuuhkia pelaquun lisäksi.

Ja ulkopuuhissa on aina varmuudella mukana karjalaiset puutarhakissat pöyheine turkkeineen.

IHMEELLISIÄ KÄÄREITÄ JA PAKETTEJA

Kovasti on alettu jo suunnittelemaan mitähän sitä kohta taas kylvisi. Vähän olen jo siemeniäkin ostellut mutta suurin osa vielä ostamatta. Muistin virkistykseksi aloin selata viime kesän kuvia ja silmään pisti se, miten upeita paketteja tuo luonto osaakaan väsätä. Kaikkien näiden pakettien sisältä sitten pullahtaa mitä ihmeellisimpiä luomuksia ja aikansa elettyään kietoutuu taas uudenlaiseen kääreeseen odottamaan uutta tulemistaan.

Monenlaisia karvallisia ja karvattomia ruokapaketteja keväästä syksyyn

 

 

 

Ihania kukkapaketteja

 

 



Siemenpaketteja

 

 

Ja perhosen toukkapaketti

 

 

 

Toivottavasti tulevanakin kesänä on paikalla kameran kanssa sopivasti kun vielä nyt ajatusasteella olevat paketit alkavat syntyä.

 

 

 

JOULUSTA PUUTARHATÖIHIN

Nyt kun kaikki joulukuuset on myyty ja herkkukorit väsätty niin ehtii taas harrastaa. Kiva. Ja heti kun joulusesonki meni niin siirryin suoraan puutarhasesonkiin. Kun ei kerta täälläkään lasketella kuten viime vuonna. Sopii kyllä oikein mainiosti mulle.

Ensitöikseni istutin tulppaaneita. Siis 2013 viimeisellä viikolla. Oli aivan pakko. Siis aivan kummallista!

Koska jouluviikko menikin nukkuessa ja syödessä kuten varmaan aika monella muullakin puutarhaystävällä, niin sitten olikin tarmoa vähän katsella kaappeihin "säilöttyjä" ruokia. Ja kas kummaa: sieltähän löytyi monenlaisia "terveellisiä" siemeniä ja kuivattuja marjoja, jotka ehkä olisivat voineet olla hyväksi terveydelle, jos niitä vain olisi tullut syödyksi ennen parasta ennen-päiväystä. Mutta linnunruoaksi varmaan aika hyviä ja lisäaineettomia. Siispä tuumasta toimeen.

Ostin kookosrasvaa kaupasta pari pakettia, sulatin kattilassa sulaksi ja sekoitin siemen-marjamixin sulaan kookosrasvaan. Sitten vaan täytin tyhjät limsa- ja mehupullot tällä mössöllä ja terassille jäähtymään. Tuloksena linnunruokapötkylöitä lintujen talvikattaukseen. Olipa näpsäkkää.

 

Aloitin myös kamppailun puutarhuri vs.jänis. Kun en ennen joulua ehtinyt ja jaksanut hedelmäpuita naamioida jänikseltä, niin tein sen nyt. Viime vuonna kuusenhavut suojasivat valkosaarnin mainiosti tupsuhännän hampailta, joten sovelsin samaa tekniikkaa tämä vuonna kirsikka-, luumu- ja omenapuille. Tosin varmuuden vuoksi otin vielä vähän verkkoa kehiin.

Oli meillä sentään jotain jouluistakin jouluna. Ainakin joulukuuset ja koristeet sisällä ja ulkona sekä joulukissa! Mahtavaa uuden vuoden alkua kaikille!

 

SEKAMELSKAA JA VÄRILOISTOA

Nyt muutamia kuvia tämän vuoden jutuista. Kaikki ei ihan menny niikun ströms... mutta ei kai aina tarvitse mennäkkään. Keväällä oli hieno visio perhospenkistä, missä perhoset liihottelee hortensioiden ja keltaisten, sinisten ja punaisten kukkien keskellä. Ja hupsista. Ensinnäkin osa hortensioista kuoli, yhteen siniseen on tulossa kukat vasta nyt ja senetitkin päättivät pitää kukintataukoa lähes koko kesän. Mutta yksi ei petä. Ja se on kääpiösamettikukka. Lisäksi syrikät kasvoi suuremmiksi kuin kuvittelinkaan ja syyshortensiastakin tuli aika iso. Mutta kokonaisuutena aika kiva sekamelska.

 

Yhdistetyssä kukka- ja kasvimaassa kaikki kasvaa hyvin perinteiseen tapaan. Tänä vuonna myös ruusupavut intoutuivat kasvamaan ja kaikki yrtit ja kurkut ovat nautiskelleet lämmöstä, myös maissit. Kuvaakohan tämä sekasotku jotenkin tekijäänsä :) Jos näin on niin sallin itselleni sen.

 

 

Dahliat, kehäkukat ja pakkopulla-kosmokset on myös kasvaneet ja viihtyneet hyvin. Kehareista on riittänyt terälehtiä myös kuivattavaksi asti. On näköjään myös rikkaruohot kasvaneet hyvin laattojen ja reunusten välissä.

 



 

Salaattikin luuli, että sen täytyy kasvaa joulukuusen näköiseksi vielä ennen pakkasia. Hyvä muistutus tulevista töistä.  Karjalainen puutarhakissakaan ei antanut vangita sieluaan kameralle, vaan laittoi aina silmät kiinni kuvatessa. No jos on kanafileitä pötsi pömpöllään niin jaksaa sitten kenkkuilla. Kumma katti.

 



KASVIHUONEPROJEKTI

Onpa taas kevät ja kesä mennyt raataessa, ettei taaskaan ole ehtinyt tänne mitään kirjottelemaan, vaikka niin oli aikomus. Nyt sitten täytyy laittaa pikakelauksena puutarhan suurin yksittäinen rojekti tähä lyhykäisesti eli kasvihuoneen kokoaminen.

Meinasi kyllä vähän mennä hermo haluajalta/tilaajalta sekä myös kokoajalta, kun oli vähän liikaa töitä, liian vähän vapaata ja hirveä hinku saada nopeasti koko höskä pystyyn.   Ensin meni perustukset persiilleen, kun en osannut tehdä siitä suoraan. Ja näkyyhän tuo jo kuvastakin, että pieleen meni. Siispä purkamaan!

 

Sitten kun oli perustukset  tehty toistamiseen, niin tuli niin hirveä tuuli ja sade, että osat ei meinanneet kestää millään paikoillaan ja taas joutui purkamaan yötä vasten, ettei aamulla tarvinnut etsiä palasia pusikoista.

 

 

 

Välillä oli sitten sormet niin jäässä, ettei meinannut kestää mikään kädessä. Ja sitten tuli taas yö ja onneksi pääsi lämpimään sänkyyn, kun otti niin kauheesti pannuun ihan kaikkia osapuolia. 

 

 

 

Ja joku seurasi kiinnostuneena rojektin etenemistä.

 

 

Mutta kun sitten vihdoin viimein koko höskä oli kasassa ja kasvit sai eteisen siimeksestä valoon, niin olipa kyllä mukavaa.  Kaikki taimet kasvoivat tosi nopeasti, ja kun en laittanut kasvihuoneeseen mitään kiinteitä rakennelmia, niin taimikasvatusvaiheen jälkeen olikin helppo sitten laittaa kurkut, tomaatit, chilit, paprikat ja meloni omiin pyttyihinsä kasvamaan. Ja nyt on jo monta viikkoa syöty kasvihuonekurkkuja ja ekat tomaatit poimin tänään 7.8. Mahtavaa!