TERVETULOA SEURAAMAAN MAALAISPUUTARHAN ELÄMÄÄ ITÄRAJALLE


MAALAISPUUTARHAN ELÄMÄÄ VOI SEURATA TIIVIIMMIN JATKOSSA FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA,TWITTERISSÄ SEKÄ MAALAISPUUTARHA.FI VERKKOSIVUILLA. TERVETULOA SEURAAMAAN ELÄMÄÄMME SIELLÄ! TÄNNE MAALAISPUUTARHA BLOGIIN PÄIVITÄMME SATUNNAISESTI AJANKOHTAISIA ASIOITA.

lauantai 19. marraskuuta 2011

ENSILUMEN KUKAT

Sanotaan, että marraskuussa kaikki kuolee. Niin kyllä, mutta lupaus uudesta säilyy maassa ja tupsahtaa joskus sitten uuteen eloon. Niin ihmiselämässä kuin rakkaassa puutarhassakin. Surua, ikävää ja haikeutta onkin viime aikoina riittänyt, joten uuteen eloon on niin vaikea uskoa kaipauksen keskellä.  Mutta jos oikein tarkkaan katsoo, niin valoa elämään voi viritellä monella tavalla ihanista ystävistä, perheen-jäsenistä, puutarhasta ja lemmikeistä.

Vielä kuukausi sitten puutarhassa kukkivat sinisievikit ainoina kesän muistoina, mutta nyt jo talven valkoiset kiteet ovat reunustaneet kukkijat.




Lehtikaalikin sinnittelee vielä huurrekuorrutettuna ennen pakkasherran saapumista.




Talvipuutarhan viimeistelyyn osallistuu mielellään karjalainen puutarhakakissa, joka on jälleen kasvattanut uljaan ja pöyheän talviturkin. Nyt passaa sitten talvea odotella ja ulkovintillä päivystää kovemmillakin pakkasilla, vaikka parta olisinkin vähän jäässä. On tainnut katti ottaa oppia kasvimaailmasta kun noissa kuvissa on jotakin samaa...


Ja ruusuruukkujen viimeisen ruusun pelastin aukeamaan maljakkoon, ennen kuin vein ruusuruukut kellariin odottelemaan uuden kevään koittoa.