TERVETULOA SEURAAMAAN MAALAISPUUTARHAN ELÄMÄÄ ITÄRAJALLE


MAALAISPUUTARHAN ELÄMÄÄ VOI SEURATA TIIVIIMMIN JATKOSSA FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA,TWITTERISSÄ SEKÄ MAALAISPUUTARHA.FI VERKKOSIVUILLA. TERVETULOA SEURAAMAAN ELÄMÄÄMME SIELLÄ! TÄNNE MAALAISPUUTARHA BLOGIIN PÄIVITÄMME SATUNNAISESTI AJANKOHTAISIA ASIOITA.

maanantai 27. helmikuuta 2012

ISTUTUSPUUHIA

Vaikka lunta on vaikka millä mitalla, niin nyt oli jo aivan pakko aloittaa puutarhapuuhat sisällä. Pelakuut kiljuivat jo uutta multaa, kissat kaipaavat vihreää naposteltavaa ja emäntä auringonvaloa kuistilla.


Ensin ajattelin raivata kuistilta kaikki matot pois, kun multa leviää kuitenkin joka paikkaan. Sitten keksin, että valjastan toisen leivinlaudan istutuspuuhiin. Multa pysyy paikoillaan ja työskentelytilaa on tarpeeksi. Eikä sotkukaan ollut kovin kauhea. Ja mullat oli helppo harjata pois laudan päältä vanhalla lumiharjalla. Lopuksi sitten kiikutin leivinlaudan autotalliin odottamaan seuraavaa kylvötalkoota.


Pelakuut olivat selvinneet viileällä kuistilla hyvin ja uutta versoa alkoi pukata jo siihen malliin, että mullanvaihtoa ja ravinteita kaivataan jo kovasti. Kasarihuumassa nuorena naisena ajattelin, että noiden pelakuiden talvettaminen on oikein mummojen puuhaa ja miksei nuo mummelit heitä niitä pelakuiden raaskuja roskiin. Mutta nyt kun on jo "valemummo" niin tätäkin puuhaa voi jo harrastaa oikein mainiosti. Aika palkitsevaa, sanoisin... Ja kunhan kukat saa vielä ikkunalaudoille, niin keväthuone alkaa olla aluillaan.


Siemeniäkin on tullut jo ostettua aika monta pussia. Vihannesten luomusiemeniä olen tilannut ulkomailta 0,35 € pussi, kun siemenkaupoista ostettuina maksavat 3,50. Eli kilpailulle olisi kyllä sijaa myös luomusiemenmarkkinoilla.  Ihmisille eli pääasiallisesti itselleni kylvin nyt sitruunabasilikaa ja kissoille ohraa ja laitoin ne tuonne leivinuunin päälle lämpimään itämään.

lauantai 11. helmikuuta 2012

YKI, ARVI & OLAVI

Kuulostavat  aika vanhoilta herroilta. Ja sitä he olisivatkin, jos olisivat vielä täällä kanssamme. Näiden herrojen muotoilemat esineet ovat osana  arkeammekin tänäkin päivänä. Tästä pääsenkin sujuvasti sisustusaiheeeseen, josta ajattelin kirjoittaa silloin kun tätä blogiani aloittelin. Nyt vasta on tullut tilaisuus siihen monien vaiheiden jälkeen.

Yki Nummen Lokki-valaisimen tuntevat varmaan useimmat designista kiinnostuneet. Minulle ainakin oli aivan mahtava yllätys, että koko lapsuuteni olin tuijottanut tätä Lameet-valaisinta ja ihaillut sen upeaa selkeää muotoa. Nyt vasta kun valaisin päätyi lopulta kotiimme aloin etsiä valaisimen tarinaa netistä ja huomasin, että Yki Nummi oli suunnitellut tämänkin valaisimen 1964. Hyvin on tämä alkuperäisvalaisin kestänyt aikaa, koska on nytkin vielä erittäin moderni.


Tätä uljasta, vienosti sivulle katsovaa kipsihahmoa luulin lapsena hymypatsaaksi, jonka valoisa äitini oli saanut kouluaikoinaan. Tämä kipsityö on  kuitenkin siirtynyt kotiimme todennäköisesti Särkisalmesta isoisäni talosta oman lapsuuskotini kautta. Kipsityön on tehnyt Arvi Tynys vuonna 1938, ja vaikka sodat ja muutot nähneenä on kolhiintunut matkalla, niin siltikin aina vaan yhtä ylväänä katsoo kauas tulevaisuuteen tuolta lipaston päältä.


Sitten tämä kaunokainen on ehdottomasti lempimaljakkoni kaikessa yksinkertaisuudessaan. Kaunis sellaisenaan tai pelkistetysti yhden kukan kera. Olavi Helander on puhaltanut tämä Humppilassa ja maljakko muistuttaa erehdyttävästi Gunnel Nymanin piikkimatto-maljakkoa, joka se ei kuitenkaan ole.



Mukavaa, että menneet sukupolvet ovat sijoittaneet aikanaan nuorien muotoilijoiden tuotoksiin, josta me nykyiset sukupolvet sitten saamme nauttia omissa kodeissamme. Näitä ihanuuksia kun katselee, niin melkein väkisin tulee ajatelleeksi, että olisipa mukavaa ostaa omallekin lapselleen laatua, joka kestäisi aikaa yhtä hyvin kuin nämä hienoudet.

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

KEVÄTTÄ MIELESSÄ

Pakkasta on piisannut täällä itärajalla jo - 30 asteen verran jo ainakin viikon. Puita on saanut kärrätä oikein urakalla pannuhuoneeseen ja leivinuuniin. Tässä vanhassa talossamme on puilla lämpeävä keskuslämmitys, joka on ekologinen, mutta aika työläs pakkasella. Lämmityskustannuksiltaan luonnollisesti erittäin halpa. Näillä nurkilla eräs toinenkin emäntä kärrää kottikärryllä puita pannariin tiuhaan, joten terveisiä vaan Pirkolle Hammaslahteen. Elävä tuli tuolla leivinuunissa on kuitenkin aika mahtava kun pakkanen paukkuu nurkissa.

Vaikka ulkona onkin kylmä ja lunta on tänäkin vuonna riittävästi, niin nyt mieli jo halajaa kevääseen. Ensimmäiset siemenpussit, ruukkuyrtit ja uudet ruukkasvit on ostettu siivittämänään viher- ja sisustusvimmaa. Yrttejä laitoin viileälle kuistille pelakuiden seuraksi talviauringon valoon.


Sitten ostin myös aivan uudenlaisia kasveja: oliivipuun ja kivan uudenlaisen muorinkukan. Nuo vanhahtavat ruusu- ja peltiruukut sopivat jotenkin niin hyvin tänne vanhan talon miljööseen.




 
Ja jokakeväinen pakkomielle: tahtoo ikkunalaudalle kaarimuratin. Kaarimuratteja ei ollut tietenkään valmiiksi saatavilla, mutta ainahan voi itse väkertää kehikoiden ympärille kaaria kruunulla ja ilman. Uudet ikkunalaudat toivottavasti isäntä asentaa piakkoin, joten sitten nämäkin ihanuudet voivat kasvaa auringon valossa.