Iloisesti sunnuntaina ajattelin, että nytpä tepastelen omppupuun alle ja kerään kaikki omput söpösti koriin.Yllätys oli melkoinen, kun puussa oli noin 5 omenaa. Kaikki mäni jonkun toisen koppaan tai nassuun, mutta en kyllä tiedä kenen! Omenoita ei siis puussa, eikä maassa eikä edes niitä ompunraatoja. Kyllä sapetti. Vielä perjantaina se ehjä puolisko puusta oli täynnä punaisia omenoita, mutta nyt ei siis mitään. No joku lintulauma, se ruskea karvainen ja mörisevä tuolta vastarannalta tai joku muu kaksijalkainen oli herkutellut kyllikseen. Eipä olisi kantsinut jättää niitä puuhun kypsymään vaan kerätä hyvissä ajoin pois. Taidan käydä Lempisen omenatilalla kääntymässä, josko niillä olisi vielä jäljellä jotain. PÖH!
TERVETULOA SEURAAMAAN MAALAISPUUTARHAN ELÄMÄÄ ITÄRAJALLE
MAALAISPUUTARHAN ELÄMÄÄ VOI SEURATA TIIVIIMMIN JATKOSSA FACEBOOKISSA, INSTAGRAMISSA,TWITTERISSÄ SEKÄ MAALAISPUUTARHA.FI VERKKOSIVUILLA. TERVETULOA SEURAAMAAN ELÄMÄÄMME SIELLÄ! TÄNNE MAALAISPUUTARHA BLOGIIN PÄIVITÄMME SATUNNAISESTI AJANKOHTAISIA ASIOITA.
MAALAISRUOKAA
tiistai 28. syyskuuta 2010
keskiviikko 22. syyskuuta 2010
OMENAHERKKUJA
Omput alkaa olla kypsiä. Myös siinä oksassa, jonka tuuli katkaisi ja jonka jätin vielä paikoilleen siinä toivossa, että omenat kypsyvät paremmin kiinni oksassa kuin korissa terassilla. Omppuja on syöty suoraan puusta ja maasta, mutta vohveleiden kanssa tein pikahilloa ompuista kun muuta omatekoista ei ollut. Siispä omput kuorineen viipaleina kattilaan, vähän vettä pohjalle, kymmenisen minuuttia pöhinää kuumassa, luraus siirappia (hunaja olisi ehkä ollut parempaa) ja hyppysellinen kanelia. Nautittiin vohveleiden ja kermavaahdon kera. Ei hassumpaa.
Omput alkaa olla kypsiä. Myös siinä oksassa, jonka tuuli katkaisi ja jonka jätin vielä paikoilleen siinä toivossa, että omenat kypsyvät paremmin kiinni oksassa kuin korissa terassilla. Omppuja on syöty suoraan puusta ja maasta, mutta vohveleiden kanssa tein pikahilloa ompuista kun muuta omatekoista ei ollut. Siispä omput kuorineen viipaleina kattilaan, vähän vettä pohjalle, kymmenisen minuuttia pöhinää kuumassa, luraus siirappia (hunaja olisi ehkä ollut parempaa) ja hyppysellinen kanelia. Nautittiin vohveleiden ja kermavaahdon kera. Ei hassumpaa.
sunnuntai 19. syyskuuta 2010
VIELÄ KUITENKIN EHTI
Lämpimät säät saivat vielä elämänlangankin kukkimaan, liloja, sinisiä ja valkoisia kukkia. Niitä on kyllä mukavaa katsella tästä keittiön ikkunasta ja samalla ihailla kaunista näkymää laiturille. Eläinvalikoima lisääntyi taas menneellä viikolla yhdellä, kun minkki hyppäsi laiturilta veteen. Lisäksi joutsenten ja hanhien ylilento on alkanut. Harmi vain, että harvoin juuri silloin ehtii ulos kameran kanssa. Täytyypä pitää kamera valmiina kun seuraava hanhiaura lentää yli.
Lämpimät säät saivat vielä elämänlangankin kukkimaan, liloja, sinisiä ja valkoisia kukkia. Niitä on kyllä mukavaa katsella tästä keittiön ikkunasta ja samalla ihailla kaunista näkymää laiturille. Eläinvalikoima lisääntyi taas menneellä viikolla yhdellä, kun minkki hyppäsi laiturilta veteen. Lisäksi joutsenten ja hanhien ylilento on alkanut. Harmi vain, että harvoin juuri silloin ehtii ulos kameran kanssa. Täytyypä pitää kamera valmiina kun seuraava hanhiaura lentää yli.
Orapihlajapuu on täynnä marjoja tilhien syysriekkujaisia varten.
Oma nimikkokukka kukkii vielä ihanasti portailla toisen suosikin kanssa.
Tämän kesän ruoanjätteet muuttuu vauhdilla mullaksi lämpökompostorissa
Viimekesän eväät on hautuneet tässä viereisessä kompostorissa mullaksi, joten kohta tämä levitetään kasvimaalle tai kukkapenkkiin katteeksi ja uudempi komposti siirretään tähän puukehikkoon. Sitten on taas tilaa kasata talvella uutta biojätettä lämpökompostoriin. Näin tulee vähemmän poiskuljetettavaa jätettä kaatopaikalle ja siis näin ollen pienempi jätelasku, vähemmän roskakuskin autolla ajelua ja pakokaasuja, vähemmän itselle mullan ostoa ja enemmän maunomadoille möyhennettävää. Ja itselle ennen kaikkea hyvä mieli ekoteosta.
Lisäksi järjestelin siivousvimmoissani kaikki puutarhan käsityökalut tähän vanhaan astianpesukoneen koriin. Tätä on kätevää liikutella paikasta toiseen ja kamppeet pysyy järjestyksessä. Ja taas oma sisäinen ekoilijaviherpiipertäjäkierrättäjä riemuitsee!
tiistai 14. syyskuuta 2010
SADONKORJUUMARKKINOILLA JOENSUUSSA
Tässä liperiläisiä luomu valkosipuleita ja enolaisia kaskinauriita


Tänä vuonna sää suosi Joensuun sadonkorjuumarkkinoita. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja lämmintäkin piisasi. Monet lähiruoan tuottajat olivat lähteneet kauppaamaan lihoja, marjoja, hunajia, kukkia, vihanneksia ja ties vaikka mitä ihania puutarhojen ja peltojen antimia. Mukaan lähti kotiinviemisiksi Vuonoksen lähijäätelöä ja Jorma-ohra-pikkuleipiä tarjottavaksi lapsukaisen syntymäpäiväkekkereille, pohjoiskarjalaisten hunajatuottajien hunajaa sekä Ismon luumuja suoraan Ismon puutarhasta sekä kassillinen herkullisia kotimaisia omppuja.
Tässä liperiläisiä luomu valkosipuleita ja enolaisia kaskinauriita
Villisika-Timo villisika-sopan kanssa ja muutakin lähilihaa.
Kukkia ja kurpitsoita
Tunnelmaa toriraitilla
keskiviikko 8. syyskuuta 2010
MAALAISJÄÄTELÖN MAISTELUA
Tänään oli tilaisuus maistella ihanaa, aitoa pohjoiskarjalaista sorbettia viehättävällä maatilalla Liperissä. Kävimme Viinimarja-tilalla miettimässä syvällisiä, ideoimassa ja syömässä herkullisen lounaan. Jälkiruuaksi oli aivan mahtavia oikeilla marjoilla maustettuja sorbetteja. Lemppari löytyi helposti mansikkasorbetista, jossa on 50 % pohjoiskarjalaisia mansikoita. Vuonoksen jäätelö tekee näitä sorbetteja ja jäätelöitä omien muulikkien maidosta. Eikä siis mitään lisäainemössöä keinotekoisilla aromeilla vaan ehtaa kamaa pellolta pöytään.
Tänään oli tilaisuus maistella ihanaa, aitoa pohjoiskarjalaista sorbettia viehättävällä maatilalla Liperissä. Kävimme Viinimarja-tilalla miettimässä syvällisiä, ideoimassa ja syömässä herkullisen lounaan. Jälkiruuaksi oli aivan mahtavia oikeilla marjoilla maustettuja sorbetteja. Lemppari löytyi helposti mansikkasorbetista, jossa on 50 % pohjoiskarjalaisia mansikoita. Vuonoksen jäätelö tekee näitä sorbetteja ja jäätelöitä omien muulikkien maidosta. Eikä siis mitään lisäainemössöä keinotekoisilla aromeilla vaan ehtaa kamaa pellolta pöytään.
NYT KÄVI OMPPUPUULLE KÖPELÖSTI
Koko puu oli haljennut kahtia. Jätin sen haljenneen osuuden vielä kiinni runkoon, jos vaikka omput kuitenkin paremmin kypsyisivät puussa kuin korissa. Olisikohan nyt sitten tuon halkeamisen syy ollut muutama päivä sitten ollut myrskynpoikanen vai tuo ei norjalainen metsäkissa vaan karjalainen puutarhakissa 5,5 kiloa, joka tykkää riekkua, kukkoilla, hyppiä ja keikkua milloin puussa ja välillä maassa.
Koko puu oli haljennut kahtia. Jätin sen haljenneen osuuden vielä kiinni runkoon, jos vaikka omput kuitenkin paremmin kypsyisivät puussa kuin korissa. Olisikohan nyt sitten tuon halkeamisen syy ollut muutama päivä sitten ollut myrskynpoikanen vai tuo ei norjalainen metsäkissa vaan karjalainen puutarhakissa 5,5 kiloa, joka tykkää riekkua, kukkoilla, hyppiä ja keikkua milloin puussa ja välillä maassa.
Karjalainen puutarhakissa
Ihanasti kukkii vielä kultapiisku ja orvokit
perjantai 3. syyskuuta 2010
KARHUJA LIIKKEELLÄ
Täällä maailmankolkalla asustaa Suomen tihein karhukanta, noin 600 yksilöä. Nyt on nuoret karhut lähteneet liikkeelle ruoanhakumatkoille asutusten lähelle, kun metsissä on niin vähän marjoja ja sieniä. Parina päivänä on tässä lähimain nähty karhuja, mutta ovat sitten menneet kaikkien onneksi tuonne metsän kätköihin.Toivottavasti nuo vastarannan karhut pysyvät tuolla rannan toisella puolella sateenkaaren alla. Söisin nääs mielelläni nuo omenapuun omput itse.
Täällä maailmankolkalla asustaa Suomen tihein karhukanta, noin 600 yksilöä. Nyt on nuoret karhut lähteneet liikkeelle ruoanhakumatkoille asutusten lähelle, kun metsissä on niin vähän marjoja ja sieniä. Parina päivänä on tässä lähimain nähty karhuja, mutta ovat sitten menneet kaikkien onneksi tuonne metsän kätköihin.Toivottavasti nuo vastarannan karhut pysyvät tuolla rannan toisella puolella sateenkaaren alla. Söisin nääs mielelläni nuo omenapuun omput itse.
Vatruskoja en siellä paistanut vaan ostin vatruskat lähileipomosta.
Näissä vatruskoissa oli täytteenä tällä kertaa riisiä, mutta täytteeksi voidaan laittaa ohraa tai jotakin muuta. Ilomantsin vatruskan teko-ohjeet voi käydä kurkkaamassa täältä.
torstai 2. syyskuuta 2010
MYRSKYPUUTARHAN RAIVAUSTYÖT
Raivaustyöt kesämökillä Asta-myrskyn jälkeen ovat edenneet roimasti. Kuutisen viikkoa meni, ennen kuin tiet oli raivattu siihen malliin, että puunkorjuukone pääsi nostelemaan tukit mökin katolta ja vei 20 kuutiota puuta mennessään. Sen jälkeen puutarhuri-ammattimies-kaivinkoneenkuljettajat-raivauserikoisnainenjamies-monitoimineiti-monitoimiyrittäjä savottajoukkue (yht. 4 monitoimi-ihmistä) ryntäsivät paikalle sopuisasti laulellen sahaamaan, pilkkomaan, karsimaan, vetämään ja nostamaan kaikkia puita erilaisiin kasoihin. Voi vain sanoa, että se kuka osaa, tekee mitä haluaa ja muut ihmettelee päältä. Huh Huh!
Raivaustyöt kesämökillä Asta-myrskyn jälkeen ovat edenneet roimasti. Kuutisen viikkoa meni, ennen kuin tiet oli raivattu siihen malliin, että puunkorjuukone pääsi nostelemaan tukit mökin katolta ja vei 20 kuutiota puuta mennessään. Sen jälkeen puutarhuri-ammattimies-kaivinkoneenkuljettajat-raivauserikoisnainenjamies-monitoimineiti-monitoimiyrittäjä savottajoukkue (yht. 4 monitoimi-ihmistä) ryntäsivät paikalle sopuisasti laulellen sahaamaan, pilkkomaan, karsimaan, vetämään ja nostamaan kaikkia puita erilaisiin kasoihin. Voi vain sanoa, että se kuka osaa, tekee mitä haluaa ja muut ihmettelee päältä. Huh Huh!
Tässä kuvia rinteestä Asta-myrskyn jälkeen
ja monitoimisavottajoukkueen jälkeen
Vielä näköjään nauratti, tuon kauhean urakan jälkeen
Ja tässä vielä idylliä ennen Astaa 24.6.2010
ja entinen idylli Astan ja superahkeran savottajoukkueen jälkeen 31.8.2010
Polttopuita jäi itselle sitten noin 60 kuutiota, joten nyt passaa poltella takkaa ja nauttia auringonvalosta tulevina vuosina. Eipä paljon puut varjosta lomalaista. Niin luonto muovaa maisemaa vuosikymmeniksi eteenpäin halusi ihminen sitä tai ei.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)