Onpa mennyt pitkä aika viimeisestä postauksesta. On ollut kaikenlaisia olevinaan kiireitä ja kaikki tarmo on mennyt uusien asioiden ideointiin, joten luovuuslaatikko ei ole oikein ehtinyt täyttyä uusilla kirjoitusideoilla. Oma väri- ja maalauskurssi oli itselleni oikein ilahduttava uusi elämys ja toi runsaasti uutta ajateltavaa. Jotkut toiset ihmiset osallistuvat varsin toisenlaisille kursseille. Ilomantsissa oli järjestetty sellainen kurssi, missä nikkaroidaan ruumisarkku. Tälläistä kurssia oli toivottu ja osallistujia oli kurssilla monta. Jotkut olivat nikkaroimassa itselleen arkkua ja sitten ehkä vielä muillekin. Siinäpä arkkua rakennellessa voi sitten elää ja nauttia omasta elävästä elämästään. Aika luontevaa!
Itse sitten osallistuin kyllä toisen elämän kurssille: nimittäin Second Lifessa tapahtuvalle virtuaalivenäjän kurssille. Tarjoutui aivan loistava tilaisuus osallistua opiskelemaan venäjän alkeita Itä-Suomen Yliopiston järjestämälle pilottikurssille. Osa opiskelusta tapahtuu lähiopetuksena ja suurin osa virtuaaliympäristössä ja videoneuvotteluna. Ja muutamassa päivässä olen oppinut enemmän puhetta kuin eräällä toisella alkeiskurssilla kahden kuukauden aikana. Opiskelijaryhmä kulkee mainion open mukana virtuaalimaailmassa mikit ja kuulokkeet päässä ja opettelee venäjää milloin minkäkinlaisissa tilanteissa. Mukavaa olla mukana näin innovatiivisessa asiassa. Tätä me landepaukut oikeasti tarvitaan jo pelkkien välimatkojenkin takia. Loistavaa tuotekehitystä kieltenopetuksen saralla.
Viirukin on näköjään osallistunut lapsukaisen kanssa iglunrakennuskurssille.Tuloksena on syntynyt kiva piilo,- suoja- ja pissipaikka karvajaloille.
Opiskelun ohessa voi laitella herkullisia talvisia uunijuureksia siskon reseptien mukaan. Juurekset pilkotaan ja päälle ripotellaan timjamia, valkopippuria, merisuolaa ja aivan vähän siirappia. Sitten uuniin paahtumaan ja kohta onkin herkulliset juurekset valmiina popsittavaksi. Voittaa mennen tullen kaupan pakastelohkoperunat ja muut ällötykset. Ja lisäksi vielä tietää mitä syö. Suosittelen lämpimästi!
Olipa taas kiva lukea blogiasi! Eikös tuo Venäjän opiskelu nyt olekkin erittäin tarkeää, kun niin paljon käy turisteja sieltä. Meilläkin täällä alkaa lukiossa venäjän opetus ensi syksynä, koska sen kielen taitajia kuumeisesti tarvittaisiin mm. matkailuyrityksissä.
VastaaPoistaNuo paahdetut, kotoiset juurekset on oiva lisä kesäisiin grilli-iltoihinkin. ja pitää sanoa,"eikä maksa paljon"
Hei mummeli!Venäjän taito on näillä nurkilla aika tärkeää taito osata, jos on kaupan tai matkailun alalla. Nuo juurekset olivat kyllä aivan älyttömän hyviä, ja tietysti sitä lähiruokaa. Ja kesällä voikin sitten taas syödä omasta pellosta luomua, jos sattuu kasvamaan.
VastaaPoista